Jätemäärät ja kierrätysaste

Jätemäärät

Kotitalousjätettä syntyi pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella noin 318 700 tonnia vuonna 2024. Asukasta kohden laskettuna kotitalousjätettä syntyi 244 kiloa, mikä on 1 kilon enemmän kuin vuonna 2023. 

Kokonaisuudessaan yhdyskuntajätettä syntyi 655 000 tonnia Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella vuonna 2024. Tämä on 500 kiloa asukasta kohti. Yhdyskuntajätteisiin lukeutuu kotitalousjätteen lisäksi myös julkisten ja yksityisten palveluiden jätteet.

Tilastojen valossa näyttää siltä, että yhdyskuntajätemäärät ovat jatkaneet laskuaan samalle tasolle kuin koronapandemian aikana. Tämä havainto koskee etenkin yksityisten palvelualojen jätemääriä vuosiin 2022-2023 verrattuna. Julkisten palveluiden jätemäärä on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2023. Kotilalouksien jätemäärä sitä vastoin on hienoisesti noussut, mahdollisesti muuttuneen kulutuskäyttäytymisen johdosta.

Kuntakohtaiset kotitalousjätetilastot

Vuonna 2024 laskettiin neljättä kertaa kotitalousjätemäärät ja -kierrätysasteet kuntakohtaisesti. Kuntakohtaiset tiedot on pystytty erottelemaan HSY:n keräämien jätelajien osalta, huomioiden kiinteistöjen, aluekeräyspisteiden ja Sortti-asemien sijainnit kunnittain. Sen sijaan osa lähtötiedoista, kuten paperi ja sähkö- ja elektroniikkaromu (SER), on arvioitu valtakunnallisesta datasta asukasluvun perusteella.

	Seutu	Helsinki	Espoo	Vantaa	Kauniainen	Kirkkonummi
Määrä (kg/as)	244	242	227	259	270	306
Määrän muutos v. 2023-2024 (kg/as)	+1	-2	0	+3	-20	-19
Kierrätysaste (%)	45%	45%	47%	42%	50%	43%
Kierrätysasteen muutos v. 2023-2024 (prosenttiyksikköä)	-1%	-1%	-1%	-1%	-1%	0

Muut jätteet

Joka toinen vuosi tilastoimme kotitalous- ja yhdyskuntajätteen lisäksi myös seudulla syntyvät muut jätteet. Näihin tilastoihin liittyy suurempia epävarmuuksia ja suurempaa vaihtelua. Pitkällä aikavälillä tilastot näyttävät kuitenkin trendiä. Vuonna 2024 suurin osa, noin 66 prosenttia, kaikista pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella muodostuvista jätteistä oli maa- ja vesirakentamisessa syntyneitä maamassoja. Tässä tilastoissa ei ole kuitenkaan huomioitu suoraan uudelleenkäyttöön ohjautuvia massoja. Loppuosa jätteistä jakaantui sektoreittain seuraavasti: kotitaloudet 8 %, talonrakentaminen 6 %, yksityiset palvelut 6 %, energia- ja vesihuolto 6 %, teollisuus 3 %, julkiset palvelut 3 %, sekä viemäri- ja jätevesihuolto 2 % .

Alla olevasta kaaviosta pääsee tarkastelemaan jätemääriä jäteluokittain (yhdyskuntajätteet, muut jätteet) ja sektoreittain. Yhdyskuntajätteet on jaoteltu kolmeen eri sektoriin (= kotitaloudet, julkiset palvelut ja yksityiset palvelut) ja muut jätteet viiteen eri toimialaan (energia- ja vesihuolto, maa- ja vesirakentaminen, talonrakentaminen, teollisuus ja viemäri- ja vesihuolto). Yksiköksi voi valita joko tonnia vuodessa tai kg/hlö vuodessa.

Kierrätysaste

Vuonna 2024 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä kierrätettiin 45 prosenttia, ja loput hyödynnettiin energiana. Kotitalousjätettä ei enää ohjata hyödyntämättömänä loppusijoitukseen. Kierrätysasteen laskennassa huomioidaan kierrätysprosessissa poistuneet määrät (rejektit) eli arvo pitää sisällään vain todellisesti kierrätetyt määrät. Tavoitteena on ohjata entistäkin enemmän jätettä kierrätykseen. Se onnistuu tehostamalla lajittelua ja vastaavasti vähentämällä energiana hyödynnettävän sekajätteen määrää.

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuonna 2024 noin 47 %. Kierrätysastetta nostaa varsinkin yksityisten palveluiden biojätteen erilliskeräys, mutta toisaalta laskee digitalisaatiosta johtuva keräyspaperin määrän pysyvä väheneminen.

Alla olevasta kaaviosta pääsee tarkastelemaan yhdyskuntajätemääriä hyödyntämistavoittain. Yksiköksi voi valita joko tonnia vuodessa tai kg/hlö vuodessa.

Jätelajit

Kotitalouksissa noin 50 prosenttia syntyneistä jätteistä on sekajätettä; sitä syntyy siis noin 122 kiloa asukasta kohti. Suuri osa tästä olisi kuitenkin lajitteluun kelpaavaa jätettä. Eniten parantamisen varaa olisi biojätteen lajittelussa. Erikseen lajitelluista jätteistä suurin osa päätyy materiaalihyötykäyttöön eli kierrätykseen. Sekajäte ja puu hyödynnetään pääsääntöisesti energiana ja vaaralliset jätteet hävitettään asianmukaisissa polttolaitoksissa, joissa lämpöä otetaan talteen.

Alla olevasta kaaviosta pääsee tarkastelemaan yhdyskuntajätemääriä sektoreittain (= kotitaloudet, julkiset palvelut ja yksityiset palvelut) ja jätelajeittain (jaoteltuna sekajätteeseen ja erilliskerättyihin jätelajeihin). Yksiköksi voi valita joko tonnia vuodessa tai kg/hlö vuodessa.

Sekajätekoostumus

Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimus tehdään kolmen vuoden välein. Tutkimustulokset julkaistaan avoimena datana. 

Selkeästi suurin yksittäinen jätejae kotitalouksien sekajätteessä on biojäte. Kun pehmopaperi lasketaan biojätteen määrään mukaan, biojätettä on sekajätteen seassa 33% prosenttia 2024. Kotitalouksien sekajätteestä suurin osa, yli 70 %, olisi ollut lajiteltavissa kierrätykseen.

 

Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumus vuonna 2024,

Kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimuksen loppuraportti